Miten eri yritysmuodot eroavat toisistaan?
Yritystä perustaessa kysytään usein pitäisikö yritysmuodoksi valita toiminimi vai osakeyhtiö. Nämä ovat yleisimmät ja tunnetuimmat yritysmuodot, näiden lisäksi voi yritysmuodoksi valita kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön tai osuuskunnan.
Huomioi nämä yritysmuodon valinnassa
Eri yritysmuotojen oleelliset eroavaisuudet liittyvät byrokratiaan ja vastuun jakautumiseen. Eri yhtiömuodoissa myös yrittäjän riski vaihtelee oleellisesti. Yleisimmät yritysmuodot ovat osakeyhtiö ja toiminimi. Näiden lisäksi voi yritysmuodoksi valita kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön tai osuuskunnan. Osa yritysmuodoista on hyvin kevyitä, toiset vaativampia pyörittää.
Yritysmuodon valinta on yksi ensimmäisistä asioista, jotka pitää tehdä yritystä perustettaessa. Jo yritystä perustettaessa kannattaa kuitenkin miettiä yrityksen tulevaisuutta hieman pidemmällä tähtäimellä. Yritysmuodon voi vaihtaa myöhemminkin paremmin sopivaksi, mikäli liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia. Yritysmuodon muutoksesta voidaan käyttää myös nimitystä toimintamuodon muutos.
Yritysmuotoa valitessa on syytä ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat:
- Kuka vastaa liiketoiminnan velvollisuuksista ja taloudellisista riskeistä
- Montako perustajaa yrityksellä on
- Haluatko sijoittaa yritykseen pääomaa
- Miten liiketoiminnan voitto käytetään
- Yrityksen kasvusuunnitelmat
- Paljonko olet valmis käyttämään aikaasi yritystoiminnan hallinnointiin
Yleisimmät yritysmuodot
Tässä artikkelissa olemme tehneet yritysmuotojen vertailua ja avanneet muoto kerrallaan niiden ominaisuuksia, mikä saattaa helpottaa yrittäjän yritysmuodon valintaa.
Kevytyrittäjyys
Yritysmuotojen rinnalla on viime vuosina yleistynyt niin sanottu kevytyrittäjyys, jossa yritystä ei varsinaisesti perusteta, vaikka toiminta olisi yritystoiminnan omaista. Kevytyrittäjät toimivat laskutuspalveluiden avulla ja yritystoimintaan liittyvä byrokratia on minimoitu. Usein kevytyrittäjyyttä suosivat esimerkiksi sivutoimiset yrittäjät.
Toiminimi - eli yksityinen elinkeinonharjoittaja
Toiminimen perustaminen on helppoa ja toiminimi onkin yritysmuodoista kaikkein kevyin, jonka vuoksi lähes puolet Suomessa toimivista yrityksistä ovatkin toiminimiä. Toiminimen perustaminen ei vaadi alkupääomaa. Toiminimessä voi olla vain yksi perustaja ja yritys on vahvasti sidottu yrittäjään. Toiminimen voi perustaa verkossa sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ilmoittautumalla.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on henkilöyhtiö. Tässä yhtiömuodossa perustaja ilmoittaa valtiolle toimivansa elinkeinonharjoittajana sekä liittyy tarvittaviin rekistereihin ja saa sen jälkeen y-tunnuksen. Toiminimellä toimiva yrittäjä on velvollinen hoitamaan kaikki elinkeinotoimintaan liittyvät velvoitteet.
Tässä yhtiömuodossa yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista yrityksensä veloista sekä muista velvoitteista. Käytännössä siis toiminimen riskit ovat henkilökohtaisia. Toiminimen tuloksesta käsitellään jopa 80% yrittäjän omana tulona, johon sovelletaan ansiotuloveroprosenttia. Mikäli liiketoiminta on isoa, on edullisempaa valita jokin toinen yritysmuoto. Toisaalta toiminimellä on velvollisuuksia huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi osakeyhtiöllä. Yrittäjä vastaa kaikesta päätöksenteosta eikä yritysmuoto velvoita kokouksiin.
Toiminimi on hyvä vaihtoehto yritysmuodoksi pienyrittäjille, sivutoimisille yrittäjille tai opiskelun ohessa harjoitettavaan liiketoimintaan eli silloin kun liikevaihto perustuu pääosin yrittäjän työpanokseen.
Avoin yhtiö
Avoin yhtiö on myöskin henkilöyhtiö, mutta avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuullista yhtiömiestä. Yhtiömies voi olla luonnollinen henkilö tai yhteisö. Kaikki yrityksen perustajat ovat tässä yhtiömuodossa henkilökohtaisesti omalla omaisuudellaan vastuussa yhtiön velvoitteista. Avoin yhtiö perustetaan yhtiömiesten allekirjoittamalla yhtiösopimuksella ja rekisteröimällä sopimus kolmen kuukauden sisällä allekirjoituksista.
Avoin yhtiö vaatiikin perustajilta keskinäistä luottamusta, sillä jokainen yhtiömies on henkilökohtaisesti vastuussa sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta yhtiön velvoitteista kuten veloista. Jokainen yhtiömies voi myöskin hoitaa yhtiön välttämättömiä asioita ilman toisten yhtiömiesten lupaa, mikäli vastuita ja velvoitteita ei ole esimerkiksi yhtiösopimuksessa rajoitettu.
Avoimen yhtiön oma pääoma muodostuu yhtiömiesten yhtiöön sijoittamista panoksista. Panokset voivat olla rahaa, tavaraa tai työpanoksia. Yhtiön pääoma on yhtiömiesten vapaasti käytettävissä. Yhtiömiehillä on oikeus saada korvaus yhtiön asioiden hoitamisesta. Yleisimmin yhtiömiehet nostavat palkkaa ja saavat osan tuloksesta voitonjakona
Perustaminen ei vaadi alkupääomaa ja perustamisprosessi on kevyt. Avoin yhtiö on hyvä ratkaisu silloin kun yritystoiminta on kohtalaisen pientä ja yhtiömiesten välinen luottamus on iso.
Kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiön voi perustaa, kun perustajia on vähintään kaksi. Yrityksen perustamiseen ei vaadita alkupääomaa. Kommandiittiyhtiössä toisen perustajista on oltava vastuunalainen yhtiömies, toinen perustajista voi olla äänetön yhtiömies eli pääomasijoittaja.
Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jossa vastuunalainen yhtiömies vastaa yrityksen veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Äänettömän yhtiömiehen vastuu puolestaan on rajoitettu siihen pääomapanokseen, jonka yhtiömies on yritykseen sijoittanut. Yhtiösopimuksessa voidaan myös rajoittaa äänettömän yhtiömiehen osallistumista päätöksentekoon.
Kommandiittiyhtiön etuna on laajat toiminta- ja sopimusvapaudet. Yhtiön perustajille on esimerkiksi mahdollista määritellä yhtiösopimuksessa erilaiset juridiset roolit. Kommandiittiyhtiön perustaminen on myöskin helppoa. Liiketoiminnasta saatava voitto jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina.
Osuuskunta
Osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi henkilö, jotka maksavat sovitun osuusmaksun. Alkupääomaa osuuskunnan perustamiseksi ei vaadita ja yhtiömuotona osuuskunta on kevyehkö. Osuuskunnan jäsenet voivat myydä omaa osaamistaan ilman yrittäjyyden tuomia taloudellisia riskejä. Osuuskunnan jäsenten taloudellinen riski rajoittuu sijoitettuun osuusmaksuun.
Päätöksenteko voi osuuskunnassa olla melko hidasta. Päätösvalta on osuuskunnan kokouksella, lisäksi osuuskunnalla on oltava hallitus.
Osuuskunta palvelee jäsenistöään tarjoamalla heille etuja. Osuuskunta sopii yhteisyrittämiseen. Haasteena tässä yritysmuodossa on se, että osuuskuntaa ei koeta yhtä uskottavaksi kuin esimerkiksi osakeyhtiötä. Lisäksi jäsenten vaihtuvuus voi olla suurta.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiön omistuspohja perustuu osakkeisiin, omistajia voi olla yksi tai useampi. Osakeyhtiö on juridisesti toimivaltainen oikeushenkilö, jolloin omistajien henkilökohtainen riski rajoittuu lähtökohtaisesti osakepääomaan. Osakeyhtiön nimissä voidaan siis ottaa velkaa ja sopia sitoumuksista ilman omistajien henkilökohtaista vastuuta. Mikäli omistajia on vain yksi, tulee osakeyhtiön hallitukseen nimetä lisäksi yksi varajäsen.
Osakeyhtiön perustamiseksi vaadittiin aikaisemmin alkupääomaksi 2500 euron osakepääomaa, joka osaltaan selittää toiminimiyrittäjyyden suosion. Heinäkuusta 2019 alkaen osakeyhtiön perustaminen ei ole vaatinut alkupääoman sijoitusta, joten yritysmuodosta tuli varteenotettava myös aloittaville yrittäjille.
Osakeyhtiöön on helppo ottaa mukaan uusia sijoittajia tai osakkaita ja näin rahoittaa yrityksen toimintaa. Omistajien osuudet, päätäntävalta, riskit sekä velvollisuudet on selkeästi määriteltävissä osakkeiden mukaan. Osakeyhtiössä on hallinnollisia töitä enemmän verrattuna esimerkiksi toiminimeen. Osakeyhtiössä tulee olla hallitus. Päätökset osakeyhtiössä tehdään enemmistön mielipiteellä, jollei määräenemmistöä edellytetä.
Osakeyhtiö on erityisesti kasvuhakuisille yrityksille sopiva muoto. Osakeyhtiö on hyvä muoto myös silloin, kun liiketoiminnassa halutaan ottaa riskejä tai omistajia on useita. Omistaja ja osakkaat voivat nostaa yrityksestä palkkaa ja osinkoa.
Kasvuhakuiset yritykset voivat rahoittaa investointeja myöskin yritysluotolla. BusinessCredit on joustava ja täysin kotimainen yritysrahoitusvaihtoehto esimerkiksi yritystoiminnan laajentamiseen tai erikokoisiin investointeihin.
| Kevytyrittäjyys | Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi |
Osakeyhtiö | Avoin yhtiö | Kommandiittiyhtiö | Osuuskunta | Huomioitavaa | |
| Yleistä | Kevytyrittäjyyttä voi harjoittaa tätä tarjoavan palvelun kautta, joka laskuttaa asiakkaat puolestasi ja huolehtii byrokratiasta. | Toiminimi on Suomen yleisin yritysmuoto ja rekisteröidään virallisesti aina yhdelle, mutta voidaan perustaa myös puolison kanssa. | Osakeyhtiö on toiseksi yleisin yritysmuoto Suomessa ja omistuspohja perustuu osakkeisiin. | Avoin yhtiö on henkilöyhtiö, jonka toiminta perustuu yhtiösopimukseen. | Kommandiittiyhtiö on saman tapainen kuin avoin yhtiö, paitsi se mahdollistaa äänettömän yhtiömiehen osallisuuden. | Osuuskunta toimii monella tapaa kuin osakeyhtiö ja suurin ero on osuuskunnan säännöt. |
Yritysmuotojen osuus Kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä:
|
| Perustajien määrä | 1 tai useampi henkilö. | Vähintään 2 vastuunalaista yhtiömiestä. | Vähintään 2 yhtiömiestä, joista toinen vastuunalainen ja toinen äänetön. | 1 tai useampi henkilö. | Yhtiömies voi olla luonnollinen henkilö tai yhteisö. | ||
| Perustamiskustannukset | 0€ | 60-110€ | 275-380€ | 240€ | 240€ | 380€ | Sähköinen perustamisilmoitus on edullisempaa toiminimelle ja osakeyhtiölle. Jos kevytyrittäjä rekisteröi y-tunnuksen kaupparekisteriin, kulut ovat kuten toiminimellä. |
| Vaadittava alkupääoma | Ei vaadita alkupääomaa. | Ei vaadita alkupääomaa. | Ei vaadita alkupääomaa, vaatimus poistui heinäkuussa 2019. | Ei vaadita alkupääomaa. | Äänettömän yhtiömiehen sijoitus, laki ei määrittele minimisummaa. | Osuuskuntamaksu jokaiselta jäseneltä, laki ei määrittele minimisummaa. | Vaikka alkupääomaa ei vaadita, on hyvä huomioida, että yritystoiminnan perustamisesta tulee lähes aina kuluja. |
| Hallinto | Yrittäjä vastaa päätöksen teosta itse. | Yrittäjä vastaa päätöksen teosta itse. | Pakollinen toimielin on hallitus ja päätökset tehdään enemmistön mielipiteellä. Ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtiökokous. | Hallinto ja päätöksenteko on sovittavissa yhtiösopimuksessa. | Hallinto ja päätöksenteko on sovittavissa yhtiösopimuksessa. | Pakollinen toimielin on hallitus ja päätökset tehdään enemmistön mielipiteellä. Ylimpänä päättävänä elimenä toimii osuuskunnan kokous. | Jos osakeyhtiö perustetaan yksin, tulee yhtiön hallitukseen nimetä yksi varajäsen yrityksen ulkopuolelta. |
| Taloudellinen vastuu | Yrittäjä vastaa sopimuksista, veloista ja muista sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudella. | Yrittäjä vastaa sopimuksista, veloista ja muista sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudella. | Vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. | Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat sopimuksista, veloista ja muista sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellaan. | Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yrityksestä henkilökohtaisella omaisuudellaan. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan. | Osuuskunnan jäsenten vastuu rajoittuu maksettuun osuusmaksuun, ellei säännöissä ole määrätty toisin. | Vaikka taloudellinen vastuu rajoittuisi vain sijoitettuun pääomaan, tämä ei koske mahdollista henkilökohtaisella takauksella taattua yritysrahoitusta. |
| Kirjanpito ja verotus |
Kirjanpidosta ja yrityksen verotuksesta vastaa laskutuspalvelu tai kevytyrittäjyyspalvelu. | Toiminimi voi tiettyjen ehtojen täyttyessä tehdä vain yhdenkertaista kirjanpitoa. Yrityksen tulos verotetaan ansiotulona. | Yhtiön kirjanpito tulee tehdä kahdenkertaisena ja tilinpäätös on pakollinen. Yrityksen tulos verotetaan yhteisöverona. | Avoimen yhtiön kirjanpito tehdään kahdenkertaisena ja tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina. | Yrityksen kirjanpito tehdään kahdenkertaisena ja tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina. | Osuuskunnan tulee pitää kahdenkertaista kirjanpitoa ja tulos verotetaan yhteisöverona. |
Toiminimen yhdenkertainen kirjanpito on sallittu, jos kahdella edeltäneellä tilikaudella on tapahtunut enintään yksi seuraavista:
|
| Voitonjako | Tulot verotetaan ansiotuloina, eli henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. | Yrittäjä voi nostaa yrityksen varoista ”palkkaa” yksityisottoina. | Osakeyhtiö voi maksaa omistajille ja työntekijöille palkkaa. Jos yrityksen tulos on voitollinen, voidaan jakaa osinkoja. | Yhtiö voi maksaa palkkaa, mutta myös yksityisotot ovat mahdollisia. | Yhtiö voi maksaa palkkaa, mutta myös yksityisotot ovat mahdollisia. Voitosta suoritetaan aina ensin äänettömän yhtiömiehen osuus. | Osuuskunta voi maksaa palkkaa ja sen tuloksen ylijäämä voidaan jakaa jäsenille. | Ennen voitonjakoa on hyvä huomioida yrityksen verotus ja että verojen maksuun jää riittävästi varoja. |
| Yritysmuodon edut | Kirjanpitoon ja byrokratiaan kuluu aikaa hyvin vähän. | Helppo ja edullinen perustaa, verotus on selkeää ja kirjanpito helppo toteuttaa jopa itse. | Taloudelliset riskit rajoittuvat sijoitettuun pääomaan. Verotus edullisempaa, jos yritys tekee paljon tulosta ja verosuunnittelussa on enemmän mahdollisuuksia. | Toiminta perustuu yhtiösopimukseen, joka on suhteellisen vapaasti tehtävissä. Palkan nostaminen mahdollista. | Toiminta perustuu yhtiösopimukseen, joka on suhteellisen vapaasti tehtävissä. Äänettömällä yhtiömielellä on mahdollisuus olla mukana vain rahallisesti. | Osuuskunnan jäseneksi liittyminen on helppoa ja jos osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä, heitä ei pidetä virallisesti yrittäjinä. | Yritysmuotoa valitessa kannattaa miettiä nykytilanteen lisäksi tulevaisuutta. Jos yrityksellä on kovat kasvuodotukset tai vaatii suurta alkupääomaa, on kannattavampaa valita yritysmuoto, joka voi maksaa palkkaa, jonka tuloksen verotus on kevyempää ja varat ovat erilliset omistajien varoista. |
| Yritysmuodon haitat | Jos myynti kasvaa suureksi, tulee laskutuspalvelun käyttö kalliimmaksi kuin tilitoimisto. | Taloudellisista riskeistä vastataan henkilökohtaisella omaisuudella ja voi olla verotuksellisesti huono valinta, jos tulos on suuri. | Hallinnollinen byrokratia ja kirjanpito on monimutkaisempaa. Kirjanpito täytyy usein ulkoistaa. | Taloudellisista riskeistä vastataan henkilökohtaisella omaisuudella ja toiminta perustuu yhtiömiesten väliseen luottamukseen. | Taloudellisista riskeistä vastataan vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaisella omaisuudella ja toiminta perustuu yhtiömiesten väliseen luottamukseen. | Yritysmuoto on melko tuntematon ja tämän vuoksi yrityksen uskottavuus voi kärsiä. Jäsenmäärän ollessa suuri, voi päätöksen teosta tulla hitaampaa ja vaikeampaa. | Jokaisessa yritysmuodoissa on haittansa ja valinnassa tulee huomioida nykytilanne ja lähitulevaisuus 2-3 vuoden päähän. Yksityisyrittäjän on helppo aloittaa toiminimestä ja yrityksen kasvaessa siirtyä osakeyhtiöön. |
| Kenelle sopii? | Kevytyrittäjyys sopii henkilölle jolla ei ole kokemusta yrittäjyydestä, haluaa kokeilla yritystoiminnan kannattavuutta tai toimia sivutoimisena yrittäjänä. | Toiminimi on hyvä vaihtoehto pienyrittäjille, sivutoimisille yrittäjille tai opiskelun ohessa harjoitettavaan liiketoimintaan eli silloin kun liikevaihto perustuu pääosin yrittäjän työpanokseen. | Osakeyhtiö sopii yritykselle, joka vaatii suurta alkupääomaa, liiketoiminta on vahvasti kasvuhakuista tai perustajia on useita. | Avoin yhtiö on hyvä ratkaisu, kun yritystoiminta on kohtalaisen pientä ja yhtiömiesten välinen luottamus on iso. | Kommandiittiyhtiön perustaminen kannattaa, kun halutaan perustaa avoimen yhtiön kaltainen henkilöyhtiö, johon voidaan ottaa äänetön yhtiömies. | Osuuskunta kannattaa perustaa, mikäli perustajien määrä on suuri ja yrittäjyyttä halutaan harjoittaa sivutoimisesti. | Yritysmuodot eroavat olennaisesti monissa seikoissa, joten sen valinta on hyvä tehdä huolellisesti. |
