Mitä tapahtuu, kun yrittäjä sairastuu?
Yllättävä sairastuminen tai työkyvyn heikkeneminen voi pysäyttää arjen kerrasta, ja yrittäjälle se tarkoittaa usein paljon enemmän kuin vain sairaslomaa. Kun asiakkaat odottavat, laskut juoksevat ja liiketoiminta on kiinni yhdestä ihmisestä, pienikin terveydellinen notkahdus voi aiheuttaa suuren taloudellisen ja henkisen kuorman. Yrittäjän sairastumisen ei tarvitse kuitenkaan automaattisesti tarkoittaa konkurssia – mutta se vaatii nopeita ja harkittuja toimia.
Aihe koskettaa erityisesti yksinyrittäjiä, joita Suomessa on yli 200 000. Heistä moni toimii ilman varasuunnitelmaa sairastumisen varalle. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan jopa joka kolmas yksinyrittäjä kokee työuupumuksen oireita – eli jaksamisen kriisit ovat yleisiä, mutta niistä puhutaan yllättävän vähän.
Tässä blogitekstissä käymme läpi, mitä käytännössä tapahtuu, jos yrittäjä sairastuu: mitä vaihtoehtoja on talouden turvaamiseksi, millaista tukea on saatavilla, ja miten tulevaisuuteen voi varautua paremmin. Olitpa sitten vasta-alkaja tai jo kokeneempi yrittäjä, saat tästä tekstistä hyödyllisiä käytännön vinkkejä ja muistutuksen siitä, että sairastumiseen voi – ja kannattaa – varautua.
Sairastuminen yrittäjän näkökulmasta
Kun palkansaaja sairastuu, arki jatkuu usein ilman suurta taloudellista huolta: työnantaja maksaa sairausajan palkan ja työyhteisö pitää pyörät pyörimässä. Yrittäjän kohdalla tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen.
Yrittäjällä ei ole työnantajaa, joka maksaisi sairausloman aikana palkkaa. Elanto on kiinni omasta työpanoksesta, ja sen äkillinen loppuminen voi pysäyttää kaiken – sekä liiketoiminnan että tulovirran. Tapaturma, pitkä flunssa tai krooninen sairaus voivat estää työn tekemisen yllättävän pitkäksikin aikaa. Erityisesti yksinyrittäjillä tämä tarkoittaa sitä, että sairastuessaan he jäävät täysin omillensa, ellei heillä ole valmiiksi rakennettua turvaverkkoa tai varasuunnitelmaa.
Työ voivat pysähtyä kokonaan, tai ainakin hidastua merkittävästi. Asiakkaat saattavat jäädä ilman palvelua, määräaikoja ei voida noudattaa ja laskutus keskeytyy. Vaikutukset ulottuvat usein myös asiakassuhteisiin ja yrityksen maineeseen, mikäli tilanteeseen ei ehditä reagoida ajoissa.
Sairastuminen ei myöskään aina ole näkyvää – mielenterveysongelmat, kuten uupumus ja ahdistus, voivat ajaa yrittäjän työkyvyttömäksi. Tästä syystä omasta hyvinvoinnista ja stressinhallinnasta on kriittisen tärkeää pitää hyvää huolta.
Sairausajan turvaverkko – mitä vaihtoehtoja yrittäjällä on?
Yrittäjällä on olemassa erilaisia turvaverkkoja sairastumisen varalle, mutta ne eivät useinkaan toimi automaattisesti – eikä niiden kattavuus ole itsestäänselvyys. Moni yrittäjä yllättyy, kuinka paljon riippuu omista valinnoista ja siitä, kuinka hyvin asioihin on varautunut etukäteen.
Kelan sairauspäiväraha
Yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan määräytyy työtulon mukaan, joka ilmoitetaan YEL-vakuutuksessa. Kelan maksama päiväraha ei kuitenkaan automaattisesti kata koko tulomenetystä – se perustuu yrittäjän ilmoittamaan YEL-työtuloon. Jos työtulo on määritelty liian alhaiseksi, päiväraha voi jäädä yllättävän pieneksi.
YEL-vakuutus ratkaisee paljon
Yrittäjien eläkevakuutus (YEL) toimii paitsi eläke- ja sosiaaliturvan myös sairauspäivärahan pohjana. Valitettavasti moni yrittäjä ilmoittaa YEL-työtulonsa alakanttiin kustannussyistä – ja samalla tulevat leikanneeksi omaa turvaansa esimerkiksi sairastumisen tai vanhempainvapaan ajaksi. On hyvä pysähtyä aika ajoin arvioimaan, vastaako YEL-työtulo todellista työpanosta ja elinkustannusten tarvetta.
Vapaaehtoiset vakuutukset
Moni yksinyrittäjä voisi hyötyä yksityisistä lisävakuutuksista, kuten sairaskuluvakuutuksesta tai työkyvyttömyysvakuutuksesta. Näitä on tarjolla useissa vakuutusyhtiöissä, ja ne voivat tarjota korvausta tilanteissa, joissa Kelan päiväraha ei riitä.
Lähipiirin tai tiimin tuki
Joillain yrittäjillä on mahdollisuus turvautua sijaisiin, kollegoihin tai verkostoon, jotka voivat auttaa asiakastöissä tilapäisesti. Jos verkosto on olemassa, sen aktivoiminen voi estää esimerkiksi asiakassuhteiden katkeamisen.
Rahoitusratkaisut yritystoiminnan jatkuvuuden tueksi
Jos sairastuminen johtaa hetkelliseen kassavajeeseen, nopea yritysrahoitus voi auttaa. Tarjolla on esimerkiksi lyhytaikaista käyttöpääomaa tilanteisiin, joissa tulot katkeavat, mutta kulut jatkuvat. Joustavan rahoituksen avulla voidaan esimerkiksi maksaa vuokrat, palkkiot tai ostot siihen asti, että yrittäjän työkyky palaa ja toiminta voi jatkua normaalisti.
Sairastumisen käytännön vaikutukset liiketoimintaan
Yrittäjän sairastuminen ei vaikuta ainoastaan yrittäjän henkilökohtaiseen jaksamiseen, vaan sillä on suorat ja usein välittömät vaikutukset liiketoimintaan. Kun yrittäjä ei ole työkykyinen, asiakastyö keskeytyy ja laskutus viivästyy. Tilanne voi aiheuttaa toimitusongelmia, reklamaatioita ja jopa asiakassuhteiden menetyksiä – erityisesti, jos asiakkaille ei pystytä kommunikoimaan tilanteesta ajoissa. Miten tähän voi varautua?
- Dokumentoi prosessit - Jos joku muu voi tarvittaessa hoitaa osia toiminnasta, dokumentoidut ohjeet nopeuttavat siirtymää.
- Laadi varasuunnitelma - Mieti valmiiksi, kuka voi ottaa vastuun kriittisistä tehtävistä tilapäisesti, edes osittain.
- Hyödynnä automaatioita - Laskutuksen, asiakasviestinnän ja kalenterien automatisointi vähentää käsityötä ja voi pitää osan toiminnasta käynnissä. Esimerkiksi BusinessCreditin laskurahoituspalvelussa koko yrityksesi reskontra voidaan hoitaa puolestasi, eikä laskutus pääse katkeamaan.
- Sovi joustot asiakkaiden kanssa - Avoimuus tilanteesta ja selkeä viestintä auttavat ylläpitämään luottamusta, vaikka aikataulut venyisivät.
Taloudellinen selviytyminen
Sairastumisen aikana tulojen ehtyminen ja kulujen jatkuminen muodostavat nopeasti kriittisen yhtälön. Yrityksen kassavirta saattaa sakata, mutta menot kuten vuokrat, lainanlyhennykset, vakuutukset ja ohjelmistolisenssit jatkuvat normaalisti. Mitä keinoja yrittäjällä on tälläisen tilanteen hallintaan?
- Rahoitusratkaisut käyttöön - Esimerkiksi BusinessCreditin tarjoama reaalivakuudeton yrityslaina voi paikata tilapäistä kassavajetta, jotta liiketoiminnan peruskulut saadaan katettua ilman, että tarvitsee turvautua henkilökohtaisiin säästöihin tai luottokortteihin.
- Neuvottele maksujärjestelyistä - Usein verottaja, vuokranantajat ja toimittajat voivat joustaa maksuaikatauluissa, kunhan asiasta ilmoitetaan ajoissa.
- Karsi menoja - Sairastumisen ajaksi voi olla viisasta keskeyttää ei-välttämättömät palvelut tai siirtää projekteja.
- Puskurirahasto tulevaisuutta varten - Jos mahdollista, jatkossa kannattaa pyrkiä keräämään 2–3 kuukauden kiinteitä menoja vastaava puskurirahasto tilapäisten häiriöiden varalle.
Toipuminen ja paluu arkeen
Kun sairastelu hellittää ja yrittäjä on valmis palaamaan työnpöydän ääreen, edessä voi olla uudenlainen haaste: miten palata takaisin ilman, että ajaa itsensä heti uudelleen esimerkiksi uupumuksen partaalle? Paluun kannattaa tapahtua asteittain – kaikkea ei tarvitse saada kerralla kuntoon, vaan tärkeimmät tehtävät kannattaa priorisoida.
Jos olet sairastelun aikana saanut apua, yhteistyötä kannattaa jatkaa. Olisiko työn delegointi mahdollista jatkossakin tai olisiko esimerkiksi lisätyövoiman hankinta ajankohtaista? Oman jaksamisen tukeminen on keskeistä: sairastumista ei nimittäin pidä kuitata yksittäisenä poikkeuksena, vaan on hyvä pysähtyä miettimään, johtuiko se esimerkiksi liiallisesta työkuormasta tai toimimattomista rakenteista.
Toipumisen jälkeen voisi olla myös sopiva hetki tehdä korjausliikkeitä – tarkistaa, onko YEL-työtulo ajan tasalla, vastaako vakuutusturva todellista tarvetta ja onko liiketoimintamalli kenties liian henkilöriippuvainen tulevaisuuden kannalta?
Yhteenveto
Yrittäjän sairastuminen ei ole heikkoutta eikä epäonnistumista. Se on osa elämää – ja juuri siksi siihen kannattaa suhtautua liiketoiminnassa yhtä vakavasti kuin muihinkin riskeihin. Yrittäjän työkyky on usein yrityksen tärkein voimavara, ja sen turvaaminen on liiketoiminnan ydinasia.
Jos haluat varmistaa, että yrityksesi kassavirta ei pysähdy sairastumisen takia, tutustu BusinessCreditin tarjoamiin nopeisiin ja joustaviin rahoitusratkaisuihin. Pienikin suunnitelma voi tehdä suuren eron – ja antaa mielenrauhaa arkeen, jossa yllätyksiä tulee väistämättä.
