Mitkä ovat yrittäjyyden riskit?

Yrittämisen riskit ovat osa yrittäjän arkipäivää. Niitä on lähes mahdoton välttää, sillä ilman riskinottoa ei välttämättä synny yritystoimintaa. On kuitenkin mahdollista kartoittaa ja varautua useimpiin riskitekijöihin, jolloin on valmiimpi kohtaamaan haasteet. Riskeihin liittyvä pelko saattaa olla myös yrittäjyyden esteenä, mutta riskien arviointi ja niihin tutustuminen auttavat vähentämään pelkoa. Riskienhallintasuunnitelma onkin osa hyvää liiketoimintasuunnitelmaa.

Yrittäjyyden yllätykset tulevat joka tapauksessa, joten niihin on hyvä varautua. Tässä artikkelissa käsittelemme yleisimpiä yritystoiminnan riskejä ja niiden minimointia.

Sisältö:

Yritystoiminnan yleisimmät riskit
Riskien tunnistaminen ja arviointi
Riskienhallintasuunnitelma

Yritystoiminnan yleisimmät riskit

Yritystoiminnan riskeihin vaikuttaa esimerkiksi liikeidea ja yrityksen toimiala. Yrityksestä riippumatta, yrittämisen haasteina koetaan hyvin konkreettiset asiat, kuten lainsäädäntö, verotus, asiakashankinta, markkinointi ja myynti, sekä yrittäjän oma jaksaminen.

Käytännössä kaikki haasteet ja riskit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: ulkoiset ja sisäiset riskit. Vaikka sisäiset riskit ovat selkeästi hallittavimpia, sillä yrittäjä voi vaikuttaa niihin suoranaisesti itse, molemmat kannattaa huomioida yrityksen riskienhallintasuunnitelmaan.

Esimerkkejä sisäisistä riskeistä:

  • Omistajien ja työntekijöiden osaaminen
  • Tuotekehitys
  • Asiakashankinta
  • Markkinointi ja myynti
  • Hinnoittelu
  • Yrittäjän oma ja perheen hyvinvointi

Esimerkkejä ulkoisista riskeistä:

  • Lainsäädäntö
  • Yleinen taloustilanne
  • Toimialan suhdanteet
  • Yhteistyökumppaneiden toiminta

Taloudelliset riskit

Taloudelliset riskit ovat varmasti yksi pelätyimmistä riskeistä yrittäjyydessä. Vakituisesta toimeentulosta loikka epävarmaan palkan saantiin on suuri askel. Tästä syystä yhä useampi testaa liikeideaansa ja yrittäjyyttä kokeilemalla sivutoimista yrittäjyyttä. Tällöin byrokratiasta ei tarvitse huolehtia itse ja yrittäjyyttä voi harjoitella esimerkiksi palkkatyön rinnalla.

Yrittäjä voi myös konkurssin tai virheen vuoksi joutua vastuuseen yrityksen veloista, joka on huomattavasti suurempi taloudellinen riski, kuin toimeentulon epävarmuus. Molempiin on kuitenkin mahdollista varautua, sekä minimoida taloudellisia riskejä.

Aloittavan yrittäjän kannattaa hakea starttirahaa, joka tukee uuden yrittäjän toimeentuloa. Henkilökohtaisen talouden on hyvä olla tasapainossa ryhtyessä yrittäjäksi, eikä säästöjen kerryttäminen hiljaisempia hetkiä varten ole lainkaan huono idea. Yrittäjän kannattaa myös vakavasti harkita yrittäjien työttömyyskassaan liittymistä

Konkurssin aiheuttamiin taloudellisiin ongelmiin voi varautua yritysmuodon valinnalla, sillä vastuu yrityksen veloista on hyvin erilainen esimerkiksi toiminimi yrityksessä, kuin osakeyhtiössä. Myös mahdollisiin vahinkoihin ja virheisiin voi valmistautua yrityksen vakuutuksilla.

Hyvinvointiin liittyvät riskit

Suuri osa suomalaisista yrityksistä on hyvin pieniä, jopa vain yhden hengen yrityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä on hyvin sidottu liiketoimintaansa, eikä tuuraajaa ole helppo löytää sairastumisen tai yrittäjän loman ajaksi. Yrittäjän onkin tärkeää pitää huolta terveydestään, myös loppuun palamisen välttämiseksi.

Liiallinen työskentely voi aiheuttaa hankaluuksia niin yrittäjän fyysiselle, kuin henkiselle terveydelle. Oman hyvinvoinnin lisäksi loppuun palaminen vaikuttaa usein myös yrittäjän perheisiin ja muihin läheisiin.

Yrityksen riskien tunnistaminen ja arviointi

Tärkein osa riskien hallintaa on tunnistaa yrityksen potentiaaliset riskit. Riskien hallinnan suunnitteleminen alkaa mahdollisien riskien tunnistamisella, sekä luettelemalla ne. Tämän jälkeen potentiaaliset riskeistä arvioidaan, kuinka todennäköisestä sen toteutuminen on ja mitä seurauksia tästä olisi. Riskien arvioinnin jälkeen yrityksessä päätetään, miten ne käsitellään. Tästä muodostuu yrityksen riskienhallintasuunnitelma.

Riskit voidaan jakaa karkeasti eri tyyppeihin, jotka voivat sisältää erilaisia riskejä. Riskityyppien rajat ovat häilyvät, joten yksi riski voi kuulua useampaan eri kategoriaan. Riskien tunnistaminen ja arviointi kannattaa aloittaa käymällä läpi kaikki kategoriat, jotta yksikään riski ei unohdu.

Taloudellisten ja hyvinvointiin liittyvien riskien lisäksi yritystoiminnan riskejä ovat myös:

Liikeriskit
Omaisuusriskit
Henkilöriskit
Sopimusriskit
Vahinkoriskit
Tuoteriskit
Rikosriskit
Vastuuriskit
Keskeytysriskit
Rahoitusriskit

Liikeriskit

Liikeriskit ovat sellaisia riskejä, jotka liittyvät liiketoimintaan siten, että niissä on myös mahdollisuus onnistumiseen ja liikevoittoon. Esimerkiksi eri investoinnit tai uusien tuotteiden lanseeraus voivat olla liikeriskejä, kun yritys käyttää resursseja toimintaan, jonka tuottoa ei voi ennustaa varmaksi.

Omaisuusriskit

Omaisuusriskit tarkoittavat sellaisia riskejä, jotka uhkaavat yrityksen kiinteää omaisuutta vahingoittumisella tai tuhoutumisella. Omaisuusriskit kohdistuvat esimerkiksi liiketilaan, varastoon, tuotantotilaan tai koneisiin. Omaisuusriskejä varten kannattaa varautua vakuutuksilla, erityisesti kalliimpien kiinteistöihin kohdistuvien tai koneiston rikkoutumisen varalta. Myös yrityksen turvallisuussuunnitelmat, kuten palosuunnitelma ovat osa omaisuusriskien hallintaa.

Tyypillisiä omaisuusriskejä ovat esimerkiksi tulipalo, laitteiden hajoaminen, vesivahingot ja varaston tuhoutuminen.

Henkilöriskit

Henkilöriskit ovat niin henkilöstöön kohdistuvia, kuin heidän aiheuttamiaan riskejä. Tyypillisin henkilöriski on työvoiman saatavuus ja sen pysyvyys. Pienessä yrityksessä jo yhden avainhenkilön lähteminen voi vaikuttaa negatiivisesti koko liiketoimintaan. Myös työturvallisuuteen ja työpaikan ilmapiiriin liittyy riskejä, joita on hyvä kartoittaa ennakkoon.

Yleisiä henkilöriskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuus, avainhenkilöiden irtisanoutuminen, työntekijöiden sairastumiset, työtapaturmat, tahattomat virheet ja henkilöstön uupuminen.

Sopimusriskit

Sopimusriskit tarkoittavat kaikkia niitä riskejä, jotka liittyvät yrityksen eri sopimuksiin. Suurimmat riskit ovat usein yritysten välisissä sopimuksissa, kuten tilaus- ja toimitussopimuksissa. Erityisesti sopimuksen tekemättä jättäminen jättää molemmat osapuolet riskialttiiksi, mutta huolimattomasti laadittu sopimus voi aiheuttaa haasteita, kun tulee ongelmia. Mikäli mahdollisten sopimusrikkeiden seuraamuksista ei ole sovittu etukäteen, on vaikea selvittää, kuka on vastuussa ongelmien sattuessa.

Hyvä sopimus on sellainen, joka ei jätä varaa useille tulkinnoille. Sitovassa sopimuksessa tulee määrittää kaikkien osapuolien vastuut ja velvollisuudet, sekä seuraamukset sopimusrikkomuksista. Huonosti laadittu sopimus voi johtaa esimerkiksi sopimussakkoihin, vahingonkorvauksiin, viivästyskorkoihin ja pahimmassa tapauksessa vahingoittaa yrityksen taloutta merkittävästi.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskit ovat yllättäviä tapahtumia, kuten palovahingot, vesivahingot ja työtapaturmat. Näiden ehkäisemisessä ovat suuressa merkityksessä yrityksen vakuutukset.

Tuoteriskit

Yrityksen tuotteisiin liittyy useita riskejä, jotka ulottuvat koko tuotteen elinkaareen aina markkinoinnista tuotekehitykseen ja lopputuotteen turvallisuuteen. Koska yrityksen toimeentulo muodostuu sen tuotteista ja palveluista, on tuoteriskien kartoittaminen jatkuvaa työtä.

Yleisiä tuoteriskejä ovat konkreettisemmat riskit, kuten valmistusriskit, kuljetusvahingot, vahingoittuneet tai vaaralliset tuotteet. Myös palveluissa on tuoteriskejä, joihin on hyvä varautua. Jos palvelu ei vastaa taa asiakkaan odotuksia, on hyvä selvittää mistä tämä johtuu.

Rikosriskit

Rikosriskit tarkoittavat yritykseen tai sen henkilöstöön kohdistunutta rikosta, mutta myös yritys voi toiminnassaan syyllistyä rikokseen. Yritys voi tahallisesti tai tahattomasti syyllistyä esimerkiksi ympäristörikokseen tai rahanpesuun.

Yleisimmät yritykseen kohdistuvat rikosriskit ovat yrityksen omaisuuteen kohdistuvia riskejä, kuten varkaus, murto ja ilkivalta. Tänä päivänä yrityksiin kohdistuvia rikoksia, tyypillisesti petoksia, tapahtuu myös internetissä. Rikos johtaa aina negatiivisiin seurauksiin ja vaikuttaa usein suoraan yrityksen tuottavuuteen ja tulokseen. Niiden kartoittaminen, sekä ennaltaehkäisy on aina kannattavampaa kuin rikoksen selvittäminen.

Vastuuriskit

Vastuuriskeillä tarkoitetaan sellaisia vastuita, joissa yritys voi joutua korvausvelvolliseksi. Vastuuriski voi syntyä esimerkiksi sopimuskumppanille tai asiakkaalle aiheutetusta vahingosta. Vastuuriskit ovat pääsääntöisesti ennustettavissa, sekä hallittavissa vakuutuksilla ja laatimalla kaikki sopimukset huolellisesti.

Keskeytysriskit

Keskeytysriskit ovat ongelmallisia, sillä ne voivat johtaa ketjureaktioon, joka vaikuttaa yrityksen toimintaan monella tasolla. Mikäli tuotannossa tai kuljetuksessa tulee viiveitä, voi yritys menettää asiakkaita, joka puolestaan voi johtaa taloudellisiin ongelmiin. Jos tuotteet eivät pääse asiakkaille, ei yritys saa tehtyä myyntiä, mutta palkat ja muut yrityksen kulut juoksevat yhä.

Keskeytysriskeihin liittyy myös olennaisesti riippuvuusriskit, eli riippuvuus sidosryhmistä. Näiden huomioiminen on erityisen kriittistä, mikäli yrityksellä on vain yksi suuri asiakas, avaintoimittaja tai muu tuoteketjun sidosryhmä.

Olipa keskeytyksen yrityksestä itsestään johtuvia tai ulkopuolisia uhkia, on molempiin varauduttava vaihtoehtoisilla toimintasuunnitelmilla. Vakuutukset korvaavat kyllä materiaaliset vahingot, mutta tyytymättömät asiakkaat ja yrityksen maine on hankala selvittää ilman varasuunnitelmaa.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskeillä voidaan tarkoittaa tilanteita, joissa yrityksen on vaikea saada rahoitusta yrityksen toimintaan tai rahoituksen takaisinmaksun ongelmia. Monet maksut, kuten lainat, korot ja arvonlisäverot tulevat viiveellä, jolloin yrityksen maksukyky olla koetuksella. Budjetointi ja riittävä käyttöpääoma ovat tärkeässä osassa rahoitusriskien hallintaa. Lisäksi yrityksellä on hyvä olla valmiit suhteet rahoittajiin, jos tarvitaan nopeaa yritysrahoitusta.

Rahoitusriskeihin liittyy myös korkoriskit, eli mahdolliset muutokset korkoihin. Mikäli yrityksellä on paljon lainaa vaihtuvalla korolla, voi korkomarkkinoiden heilahtelut heijastua yrityksen talouteen.

Riskienhallintasuunnitelma

Riskienhallintasuunnitelman ensimmäinen osa on potentiaalisten riskien kartoitus. Vaikka riskit voivat kuulua useisiin eri kategorioihin, kannattaa ne arvioida monelta kantilta. Tällöin mikään mahdollinen riski tai niiden vaikutus ei jää huomioimatta. Riskienhallintasuunnitelman rakentamiseen on useita työkaluja ja suuremmat yritykset käyttävät myös asiantuntijoita suunnitelman rakentamiseen. Käytännössä jokainen riskienhallintasuunnitelma sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Tunnistetaan yrityksen riskit
  2. Analysoidaan riskien vaikutus ja todennäköisyys
  3. Ryhdytään ehkäiseviin toimenpiteisiin
5.3.2021
Arvostele artikkeli
0 / 5 (0 ääntä)
Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa, että yritys huomioi toimintansa taloudelliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset.

Vastuullisuus liiketoiminnassa

Vastuullinen liiketoiminta on yhtä tärkeää, kuin vastuullisuus yksityiselämässä. Yritysvastuun kantaminen tarkoittaa, että yritys ymmärtää roolinsa yhteiskunnassa, sekä mitä se toiminnallaan tuottaa koko yhteiskunnalle.
1.4.2021
Miten yrittäjän eläke määräytyy ja milloin voi jäädä eläkkeelle?

Miten yrittäjän eläke määräytyy

Yrittäjä on oikeutettu eläkkeeseen siinä missä työntekijätkin, mutta joutuu huolehtimaan eläketurvastaan itse maksamalla YEL-maksua. Tässä artikkelissa selvitämme mitä yrittäjän on hyvä huomioida eläkkeestä.
4.2.2021
Näin factoring rahoitus toimii

Usein kysyttyä factoring rahoituksesta

Factoring on yritysrahoituksen tuntemattomampi osa-alue, joka herättää paljon kysymyksiä, ellei siihen ole perehtynyt. Tässä artikkelissa avaamme yleisimpiä kysymyksiä factoringista.
29.1.2021