Rakentamisbuumi näkyy etenkin kasvukeskuksissa
Suomessa rakennetaan tällä hetkellä ennätyksellisen kovaan tahtiin eritoten kerrostaloasuntoja, joita ilmaantuu kuin sieniä sateella varsinkin pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.
Tämänhetkisten ennusteiden mukaan maamme kasvukeskuksiin tarvitaan vuoteen 2030 mennessä peräti 600 000 uutta asuntoa. Ennakoitua nopeammin kasvanut maahanmuutto sekä kantaväestömme ikääntyneiden suuri määrä kasvattavat ennen muuta vuokra-asuntojen tarvetta merkittävästi. Rakennusliitto on arvioinut, että mikäli uusien asuntojen tarve toteutuu ennusteiden mukaisena, rakennusurakoiden kokonaispotti voi kasvaa seuraavien 15 vuoden kuluessa jopa 100 miljardin euron suuruiseksi.
Mikäli rakentamisen vahva vetovoima leviää tulevina vuosina pääkaupunkiseudulta ja muista kasvukeskuksista muuallekin maahamme, vaikea työllisyystilanteemme helpottuu ja kansantalouden rattaat pyörivät selvästi jouhevammin.
Betoni pitää pintansa – puun puolesta puhuvat monet tekijät
Suomeen tällä hetkellä ennätystahtiin rakennettavista kerrostaloasunnoista valtaosa tehdään edelleen betonista. Rakennuttajat valitsevat kerrostalojensa elementiksi yhä mieluiten betonin, koska se mahdollistaa selvästi nopeamman ja edullisemman rakentamisen. Betonin kuutiohinnaksi arvioidaan nykyisin noin 200 euroa, kun taas kerrostaloihin käytettävän ristiinliimatun massiivipuuelementin kuutiohinta on jopa 500 euroa.
Puurakentamisen puolesta puhuvat kuitenkin monet nykytrendit, kuten esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet, kiertotalous sekä yleismaailmallisen ilmastonmuutoksen torjunta.
Riskejäkin on olemassa
Vaikka rakennusalan hurjavauhtisella kasvu-uralla on monia kiistattoman myönteisiä vaikutuksia, julkisessa keskustelussa on esitetty arvioita myös mahdollisista riskitekijöistä. Rakennusala tiedetään jo vanhastaan suhdanneherkäksi toimialaksi, johon epävakaan maailmantalouden nousu- ja laskusuhdanteet heijastuvat varsin nopeasti. Alan suomalaisasiantuntijat ovat myös varoittaneet kerrostalorakentamisen ylikuumentumisen riskeistä.
Tällä hetkellä ammattitaitoisesta työvoimasta on kova kysyntä rakennustyömailla. Pulaa on jo esimerkiksi osaavista työnjohtajista, suunnittelijoista ja rakennusvalvojista. Sekin on syytä huomioida, että lähivuosina jää eläkkeelle paljon erittäin kokeneita ammattiosaajia, joiden tilalle tarvitaan mahdollisimman nopeasti uusia alan ammatillisen koulutuksen hankkineita nuoria – ja mieluiten Suomesta.
Myös rakentamisen resurssit, tuotantokapasiteetti ja tiukat laatuvaatimukset ovat koetuksella nykyisessä korkeasuhdanteessa. Kun asuntoja on saatava rakennettua valmiiksi tiukan aikataulun puitteissa, laadusta voidaan joutua tinkimään. Suurimittaisten urakoiden valmistumista ajallaan saattavat hidastaa ratkaisevasti myös rakennusmateriaalien toimitusviiveet, jotka johtuvat useimmiten yhä kasvavasta kysynnästä. Jotta rakentaminen jatkuu tulevinakin vuosina vireänä, valtion ja kuntien viranhaltijoilta vaaditaan rakentamista edesauttavia päätöksiä. Esimerkiksi sopivia tontteja on oltava riittävästi tarjolla ja ihmisten asumisviihtyvyyden kannalta tärkeitä infrahankkeita on voitava toteuttaa entistä nopeammalla aikataululla – puoluepoliittisista voimasuhteista riippumatta.
Kotimainen BusinessCredit auttaa yrittäjiä muuttuvissa taloudellisissa haasteissa. Hae yrityslaina kätevästi netissä ja saat lainapäätöksen jo tänään.
